Paksuimmat toppatakit on viety varastoon, lumi kadonnut
suurimmilta osin, ekat joutsenet bongattu ja valoa riittää puolenpäivän
jälkeenkin – kevät on täällä! Muutama golfkenttäkin täällä Etelä-Suomessa on jo
avannut ovensa, joten nyt voi viimeistään alkaa teroitella griinihaarukkaansa
ja kiillottaa golfkenkiään. Itsekin tällä viikolla siirryn hallista ulos
lyömään, mikä tuntuu Savon kasvatille aika erikoiselta jo näin maaliskuun
alussa.
Toinen varma kevään merkki on Golfmessut, joka keräsi
jälleen tuhansia hypistelemään välineuutuuksia ja haistelemaan tulevan kauden
tuulia. Itselleni messut ovat aina perinteinen kauden avaus ja loistava paikka
tavata tuttuja pitkän talven jälkeen. Eteneminen osastoilla on usein matelevan
hidasta, kun suustaan jää kiinni joka toisen vastaantulijan kanssa mutta mikäs
sen kivempaa!
Päällimmäisenä viikonlopusta jäi mieleen hyvä meininki ja
ihmisten onnentoivotukset kisoihin, haasteotteluiden voitot sekä Juhani ”Don
Tami” Tamminen pinkissä takissaan. Osallistuimme samaan keskustelupaneeliin,
jossa Tami löi tuttuun tyyliinsä prinsiippejä pöytään mm. naisgolfista ja
kuinka saada lisää harrastajia lajimme pariin. Huikea, karismaattinen tyyppi – paljon
puhetta ja asiaakin siellä välissä. En vain ehtinyt saada meistä yhteiskuvaa,
joten jos jollain paikallaolijalla on kuvia tilaisuudesta niin minulle voi
lähettää!
Some-kuvien perusteella innokkaimmat löivät lumisilla
rangeilla jo helmikuussa, mutta itse hyppäsin silloin vielä Malagan koneeseen
etsimään lämpimämpiä olosuhteita. Vedin viikon tehotreenit Espanjassa
Vartiaisen Oonan kanssa, muttei sielläkään tarvinnut juuri goreista tai piposta
luopua. Aurinko onneksi paistoi kirkkaasti joka päivä, kuten Costa del Solilla
toivoisikin.
Tukikohtanamme oli tutusti Lauro Golf, jota monet muutkin
suomalaiset suosivat. Laurosta löytyy aina kovia pelikavereita ja skineille
lähtijöitä. Vaikken koskaan pidempiä aikoja olekaan siellä kerrallaan viettänyt,
niin on ihana huomata miten ihmiset silti muistavat ja tsemppaavat melkein kuin
kotikentällä.
Treeniviikko Laurossa sujui nopeasti, ja oli mahtava huomata
talven treenien vieneen peliä haluamaani suuntaan. Hallista ulos siirtymisessä
on aina pieniä töyssyjä – ruoho, tuuli, mahdolliset kallistukset ja oma yleinen
ruosteisuus toteuttaa visioimiaan lyöntejä. Muutaman turhautumispuuskan jälkeen
hyviä lyöntejä oli kuitenkin lopulta enemmän kuin huonoja, joten ei voi kuin
olla tyytyväinen. Ruoste tippuu pois hyvää vauhtia!
Nyt lyhyen Suomen visiitin jälkeen palaan takaisin Espanjaan
viime hetken viimeistelyjä varten. Maaliskuun viimeisellä viikolla Marokon
Agadirissa alkaa ensimmäinen kisani Ladies European Tourilla. Varaukset on
tehty ja matkalaukkukin jo melkein pakattu!
Joulukuun LET-karsinnan viimeisestä kierroksesta tuntuu
olevan ikuisuus, joten into taas saada numerolappu rintaan on kova. Se
yhdistettynä lisääntyneeseen auringonvaloon on tuonut lisää pituutta askeliin.
Alkaisi jo! Viimeistelyviikon tarkoituksena on pelata mahdollisimman paljon ja
päästä taas kisamoodiin tai ainakin lähemmäs sitä. Vielä ei jännitä, mutta
eiköhän senkin aika tule.
Seuraavassa blogissa tunnelmia reissusta!